Read this page in:

Ka ‘oku ke fie‘ilo ki ho‘o ‘ū totonu fekau‘aki mo ha‘o nō pa‘anga pe fakamo‘ua koloa, vakai ki he ‘emau tohi fakahinohinó. Ki ha toe fakamatala fakaikiiki ko e vahe takitaha ‘oku ‘oatu ai e fakafehokotaki‘anga ki he ‘initanetí ke ke muimui ai.

Kimu‘a pea ke fili‘i ha nō

Fai ha‘o faka‘eke‘eke mo ha‘o fekumi holo

Ko koe foki te ke pule‘i, ko ia ai ki‘i takatakai holo ‘o vakavakai. Tatau ai pe nō ‘i he ‘initanetí/ngaluope pe nō mei ha falekoloa, kuopau ke fakahā ‘e he kautaha nō ki he kakaí fakatau ‘a ‘enau totongi tupu, ngaahi totongi makehe, mo e nāunau ‘o e tu‘utu‘uni aleapaú ke tokoni atu kiate koe kimu‘a pea toki fai ho‘o fili.

Ka ke ka teu fakatau ha koloa mei ha taha, ‘oua te ke pehē ko ia pe ‘e lava ke ke nō mei aí. Fakatātā‘aki eni, kapau ko ha‘o fakatau motokā, ‘oku ‘ikai ‘uhinga ia ke ke nō ai koe mei he kautaha ko ia. He ‘e hili angé ta ‘oku ‘ikai ko e tokotaha lelei taha ia ke ke nō mei aí.

Vakai ki he ‘Ko e hā e me‘a totonu keu ‘ilo ki ai?’ ki hono fakaikiiki.

Ko e ngaahi me‘a ke ‘ilo ‘e kinautolu ‘oku nau nō pa‘angá PDF (563 KB)

Fakapapau‘i ko e nō eni ‘e tuha mo lelei ki a koé

‘Oku mahu‘inga ko e nō te ke faí, ‘e ‘ikai te ke mafasia ai pea ma‘ama‘a fe‘unga mo ho tu‘unga fakapa‘anga. Lau e ngaahi tu‘utu‘uni mo e fakahinohino ‘o e noó pea ‘eke ha ngaahi fehu‘i ke mahino kiate koe.

‘E fiema‘u ke fai ha faka‘eke‘eke mo e fekumi ‘a e kautaha noó mo koe pea nau fiemālie te ke lava ‘o tā fakafoki ho‘o noó pea ‘ikai foki ke ke faingāta‘a‘ia fakapa‘anga kae tukungamālie pe ho‘o ngaahi fiema‘ú mo e faka‘amú.

Vakai ki he ‘Ko e hā e ‘uuni me‘a te u ma‘u mei he kautaha noó’ ki hono fakaikiiki.


Lau ke mahino ‘a e ngaahi tefito‘i fakahinohino mahu‘inga ‘oku ‘oatu ‘e he kautaha noó

Kuopau ke ‘oatu ‘e he kautaha noó ‘a e ngaahi tefito‘i fakahinohino mahu‘inga fekau‘aki mo ho‘o noó ‘o kau ai e totongi tupu, totongi makehe, mo ha me‘a kehe hangē ko e malu‘i ‘o e noó, kimu‘a pea ke toki fakamo‘oni ‘i ho‘o aleapau – koe‘uhí ke ‘oua na‘a ke ‘ohovale ‘i ha ngaahi me‘a ta‘e‘amanekina. Fakapapau‘i na‘a ke lau ‘a e ngaahi fakahinohinó pea mahino ‘a hono ‘uhinga. Kapau ‘e ‘i ai ha ngaahi fehu‘i fekau‘aki mo ha me‘a ‘oku ta‘emahino pea ke ‘eke pe ki a kinautolu pe ko ha‘o kumi fale‘i mei ha taha kehe mo tau‘atāina.

Vakai ki he ‘Ko e hā e ‘ū totongi makehe te u totongi?’ ki hono fakaikiiki.


Hili e ma‘u ho‘o noó

Fai vave ka liliu ho‘o fakakaukaú ‘o ‘oua ‘e toe tatali

Kapau ‘e liliu ho‘o fakakaukaú hili ho‘o fakamo‘oni ‘i he noó ‘e kei faingamālie pē ke kaniseli kae fakahoko ia kimu‘a he ‘aho ngāue pe ‘e 5, ko ia fakavavevave leva ‘oua ‘e toe tatali ka ke faitohi ‘o fakahā ki he kautaha noó ‘oku ke fiema‘u ke kaniseli ho‘o noó.

Manatu‘i ‘e lava ke fiema‘u ke ke totongi ha sēniti ki hono kaniseli ho‘o noó. Pea, kapau na‘a ke nō ke fakatau‘aki ha koloa, ‘e malava pe ke ‘ikai tali ke toe fakafoki e koloa ko iá ki he kautaha na‘e fakatau mei aí.

Vakai ki he ‘ ‘E malava ke u mavahe mei ha aleapau?’ ki hono fakaikiiki.


Tokateu mo ke sinaki ‘ilo ki he ngaahi me‘a ke fai

Fakapapau‘i ‘oku ke ‘ilo ko e fiha ‘oku pau ke totongi mo e taimi ke totongi ai.

Kuopau ke fakahā ma‘u atu pe ‘e he kautaha nō kiate koe ‘a e tu‘unga ‘oku ‘i ai ho‘o nō, ‘aki hono ‘oatu ha fakamatala pa‘anga, ‘i he māhina ‘e 6 kotoa pē pea mo e ‘aho ‘e 45 hili hono totongi fakafoki e nō ‘oku viló (revolving credit), pe ko ‘enau ‘oatu e fakahinohino ke ke lava ‘o vakai he ‘initanetí (online) ki ho‘o ‘akauni mo hono ngaahi fakaikiiki.

Vakai ki he ‘Ko he hā e me‘a ‘oku fiema‘u keu ‘ilo ki ai?’ ki hono fakaikiiki.


Ko hā ho‘o me‘a ‘e fai kapau ‘oku ke faingata‘a‘ia ‘i hono totongi e noó

Fetu‘utaki leva ki he kautaha noó, ‘o ‘oua toe tatali ke mou talanoa ki ai

Ka fakatu‘upakē ha hoko ha faingata‘a (hangē ko e puke, māvae, nofo mei he ngāue) ‘o ne uesia ai ho‘o totongi nō, ‘e malava pe ke ke kole ha tokoni faingata‘a‘ia fakapa‘anga (hardship application). Ka tali ho‘o kole tokoni faingata‘a‘ia fakapa‘angá, ‘e malava pe ‘e he kautaha nō ke liliu e ‘ū tu‘utu‘uni ‘o e aleapau noó.

‘E malava pe foki ke ke kumi fale‘i mei ha kau ngāue tokoni fakakomiunitī hangē ko e Citizen’s Advice Bureau pē The Federation of Family Budgeting Services.

Vakai ki he ‘Ko e hā e me‘a ‘e hoko ‘o ka ‘ikai totongi ‘eku nō he taimi totonu?’ ki hono fakaikiiki.


Ko e hā e me‘a ke fai ka hoko ha faingata‘a‘ia mo ho‘o noó

Ka ‘i ai ha faingata‘a‘ia mo ho‘o noó, ko e fuofua me‘a ke fai ko e fetu‘utaki ki he kautaha noó ke mou talanoa ki ai. Kapau ‘e ‘ikai lava ke mou fakalelei‘i e faingata‘a‘ia ni pea ke fetu‘utaki ki he ‘enau va‘a ngāue ko e Dispute Resolution Service.

Fakahā mai e faingata‘a‘ia ni ki a kimautolu he ‘oku mau ma‘u e mafai ki hono ngāue‘aki e ngaahi tu‘utu‘uni ‘o e lao fakamo‘ua ‘i he fefakatau‘aki (consumer credit laws).

Vakai ki he ‘ ‘Oku ai hao palopalema?’ ki hono fakaikiiki.

Ko ha ngaahi faingata‘a‘ia ‘e ala hoko ki ho‘o noó – FAKAHINOHINO – MA‘ASI 2016 PDF (843 KB)